Suomen Attacin kannanotto kansallisena pankkitoiminnan päivänä 28.11.2011
KANNANOTTO 28.11.2011
Vapaa julkaistavaksi heti
Veroparatiisitalous ruokkii kriisejä ja syö hyvinvoinnin
Kun keskustelu valtiontalouksien kestävyysvajeista käy kuumana, kestävyyttä nakertava veronkierto on Suomessakin noussut jälleen otsikoihin. Suomessa ilmiö yhdistetään useimmiten rakennus- ja ravintola-alaan, nyttemmin myös terveyspalveluihin. Kaikkein yleisintä tulojen salaaminen verottajalta on kuitenkin kansainvälisessä sijoitustoiminnassa.
Merkittävimpiä harmaan talouden ylläpitäjiä ovat veroparatiisit – alueet tai valtiot, joissa verotus on alhaista, talouden sääntely puutteellista ja salaisuusaste korkea. Välikäsinä veroparatiisien ja niiden asiakkaiden välillä toimivat tilintarkastusyhtiöt, pankit sekä kasvava joukko erilaisia palveluntarjoajia. Ne tarjoavat laajan valikoiman keinoja – laillisia ja laittomia - lakisääteisen yhteiskuntavastuun pakoiluun. Veroparatiiseista ja niiden palveluista hyötyvät ennen kaikkea monikansalliset suuryritykset, rikkaat yksityishenkilöt, kansainvälinen rikollisuus, terroristit ja diktaattorit.
Veroparatiisit luovat painetta vero- ja talouslainsäädännön heikentämiseen muissakin maissa. Myös Suomessa sääntelyä on viime vuosikymmenen aikana muutettu monin tavoin veronkiertoa ja talousrikollisuutta helpottavasti. Lakiehdotus hallintarekisteröinnin avaamisesta myös suomalaisille sijoittajille jatkaa tätä linjaa. Veroparatiiseilla on ollut merkittävä rooli myös 2000-luvun rahoitusmarkkinakriisissä. Kestävä ratkaisu kriisiin edellyttää puuttumista myös veroparatiisitalouteen.
Suomen nykyinen hallitus ilmoittaa ohjelmassaan olevansa sitoutunut toimimaan ”päämäärätietoisesti harmaata taloutta vastaan” ja olemaan ”eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa”. Lupaukset ovat hyviä, mutta tähänastinen toiminta ei vakuuta. Osa puolueista on pyrkinyt säännönmukaisesti hidastamaan toimia veroparatiisitalouden torjumiseksi.
Työ valtiontalouden tasapainottamiseksi ei ole uskottavaa, ellei verojärjestelmän vuotokohtia selvitetä ja tukita. Veronkierrosta aiheutuva vaje johtaa verojen korotuksiin toisaalla, missä niiden kiertäminen ei ole yhtä helppoa – esimerkiksi kulutuksessa. Tästä seuraa, että rikkaus kertyy sinne missä sitä jo on, pääomaa pakenee reaalitaloudesta finanssimarkkinoille, kokonaiskysyntä heikkenee ja valtiontalous rapautuu. Kun hyvinvointipalveluissa jatkuvasti säästetään, yhä useampi ihmettelee, mitä tavallinen palkansaaja saa vastineeksi korkeille veroilleen.
Suomen Attac kannustaa hallitusta toimimaan julkilausuttujen tavoitteidensa mukaisesti ja olemaan aktiivinen veroparatiisitalouden torjunnassa sekä sisä- että ulkopolitiikassaan. Osakeomistusten yleisöjulkisuus tulee säilyttää vähintään nykytasolla, ja julkisissa hankinnoissa on suosittava yrityksiä, jotka raportoivat avoimesti yhtiörakenteensa, maakohtaiset taloustietonsa ja pidättäytyvät veroparatiisien käytöstä. Veroparatiisitalouden torjuntaan tarvittavat viranomaisresurssit tulee turvata ja harmaan talouden tutkimusta lisätä merkittävästi sekä Suomessa että kansainvälisesti.
Myös harmaan talouden toimijat hyötyvät yhteiskunnan yhteisillä varoilla luoduista resursseista. Vastuu resurssien ylläpidosta kuuluu siten myös niille. Attac kannustaakin kaikkia Suomessa toimivia yksilöitä ja yrityksiä kantamaan vastuunsa ja lopettamaan veroparatiisipalveluiden käytön ja tarjoamisen sekä lisäämään läpinäkyvyyttä kaikessa taloudellisessa toiminnassaan. Kyse on avainongelmasta sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden että toimivan talouden näkökulmasta.
Lisätietoja:
Marissa Varmavuori, Suomen Attacin puheenjohtaja
marissa.varmavuori at gmail.com
Eeva Talvikallio, Suomen Attacin hallituksen jäsen
eeva.talvikallio at gmail.com