Ranskan Attacin puheenjohtaja ehdolla IMF:n pääjohtajaksi
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on keskeinen toimija kansainvälisen rahoitustoiminnan sääntelyssä – tai pikemminkin sääntelemättömyydessä. Tämän vuoksi Attac-liike on päättänyt esittää omaa ehdokastaan seuraajaksi rahaston johdosta väistyvälle Dominique Strauss-Kahnille.
Aurélie Trouvé, 31, on liiketaloustieteen dosentti ja toiminut Attacin rinnakkaispuheenjohtajana viimeiset neljä vuotta. Hänen erikoisalaansa ovat maatalousmarkkinat – yksi kansainvälisen rahoistusmarkkinakeinottelun tuoreimmista aluevaltauksista. Teknistä ja poliittista tukea Trouvé saa taustavoiminaan toimivalta Attacin tieteelliseltä neuvostolta, johon kuuluu lukuisia rahoitustalouden kysymyksiin erikoistuneita taloustieteilijöitä. Jos hänen ehdokkuutensa ei vielä nautikaan valtioiden virallista kannatusta, se tulee varmasti herättämään kaikkien niiden mielenkiinnon – sekä hallintojen että hallittujen – jotka haluavat palauttaa rahoitusteollisuuden oikealle paikalleen reaalitalouden hankkeiden tukijaksi.
Sitten finanssikriisin syttymisen vuonna 2008 sen enempää G20-kokous kuin IMF:kään, saati Baselin komitea tai kansalliset rahoitusmarkkinoiden sääntelyelimet eivät ole ryhtyneet merkittävästi vähentämään kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden epävakautta. Keinottelu raivoaa nyt raaka-aineiden ja valtion velkapapereiden markkinoilla.
Dominique Strauss-Kahnin aikana IMF:n politiikka on jatkanut vanhaa linjaansa puolustamalla ehdoitta velkojien etuja ja pakottamalla valtiot ankarille säästökuureille: Unkari, Ukraina ja Latvia vuonna 2008; Islanti vuonna 2009; Kreikka, Espanja, Portugali ja Irlanti vuonna 2010… Pääasiallisen hyödyn tästä politiikasta, joka uhkaa rappeuttaa sosiaalisen solidaarisuuden ja johtaa Euroopan unionin kuilun partaalle, keräävät pankit ja sijoitusrahastot.
Kaikki merkit viittaavat siihen, että Christine Lagarde tulee olemaan vielä Strauss-Kahniakin huonompi vaihtoehto. Lagarde on johtanut Ranskan valtion taloushallinnossa ääriliberaaleista virkamiehistä koostuvaa teknostruktuuria, joka ajaa rahoituksen etuja. Niinpä Ranska kieltäytyi vuonna 2010 tukemasta Saksaa CDS-luottoriskijohdannaisilla keinottelun (kattamattoman lyhyeksimyynnin) kieltämisessä. Ranskan edustajat Brysselissä ovat aina jarrutelleet Komission heikkoja aloitteita rahoitusmarkkinoiden sääntelemiseksi. Huolimatta Nicolas Sarkozyn näennäisen hyökkäävistä puheista Lagarden ministeriö on aina kieltäytynyt tuottamasta muistioita tai tutkimuksia rahoitusmarkkinaverotuksen valmistelun tueksi, eikä Ranska ole koskaan tosiasiallisesti sitoutunut asian ajamiseen EU:ssa tai euroryhmässä.
Aurélie Trouvé tarjoaa mahdollisuuden IMF:n perustavanlaatuiselle kurssinmuutokselle, jonka periaatteellinen lähtökohta on, että maailmanlaajuinen rahoitusmarkkinoiden vakaus on julkinen hyvä, jonka täytyy olla kokonaisuudessaan kansainvälisen yhteisön demokraattisessa hallinnassa. Hänen ohjelmansa IMF:lle vaatii:
- Valtioiden säästökuurien lopettamista, rahoitusmarkkinaveron käyttöönottoa ja johdannaistuotteiden kaupan rajoittamista ankaralla sääntelyllä;
- Kansainvälisen talouspoliittisen koordinoinnin parantamista niin, että keskenään liialliseen epätasapainoon joutuneiden maiden talouksia tasapainotetaan hallitusti muokkaamalla vaihtokursseja ja harjoittamalla aktiivista budjetti- ja palkkapolitiikkaa;
- Kansainvälisen valuutan luomista olemassaolevien valuuttojen pohjalta dollarin vaihtoehdoksi;
- Erityisnosto-oikeuksien jakamista vaikeuksissa olevien maiden auttamiseksi kansainvälisen epätasapainon vähentämisen aikana sekä ennakoimattomien suhdanneshokkien varalta;
- IMF:n demokratisointia laajentamalla sen johtokunta käsittämään kaikki maailman valtiot; vaikutusvaltaisimpien valtioiden yksinvallan vähentämistä sisällyttämällä IMF kokonaisuudessaan YK:n järjestelmään, jossa jokaisella 187:lla jäsenvaltiolla on yksi ääni.
Tältä pohjalta Attac on lähettänyt 1. kesäkuuta 2011 kansainväliselle valuuttarahastolle Aurélie Trouvén virallisen ehdokashakemuksen. Ehdokkuus otetaan huomioon, kun joku IMF:n johdossa toimiva esittelee sen. Attac luottaa, että Christine Lagarde, Ranskan nykyinen IMF-johtajasuosikki, on halukas pelaamaan reilua peliä.