Kuva: DavidDMuir (Creative Commons) 18.2.2010 Kehitysmaat menettävät vuosittain noin 100 miljardia yhdysvaltain dollaria (vajaat 75 miljardia euroa) verotuloja monikansallisten yritysten vilpillisen siirtohinnoittelun vuoksi. Summa vastaa yli neljää prosenttia kehitysmaiden julkisista budjeteista. Pahiten ongelma koskettaa Kiinaa ja Filippiinejä, joiden tuloista laiton siirtohinnoittelu hävittää miltei kolmanneksen. Seuraavina listalla ovat Nicaragua, Mali ja Zimbabwe.
Vuosien 2002 ja 2006 välillä siirtohinnoitelun väärinkäyttö lähes kaksinkertaistui. Tiedot käyvät ilmi Global Financial Integrity -tutkimuslaitoksen tuoreesta selvityksestä. Siirtohinnoittelulla tarkoitetaan monikansallisten yritysten eri yksiköiden välisessä kaupassa sovellettavia hintoja. Lain mukaan niiden tulisi vasta toisistaan riippumattomien toimijoiden välisessä kaupassa vapailla markkinoilla laskutettavia hintoja. Asettamalla siirtohinnat keinotekoisen korkealle tai matalalle yritykset pystyvät kiertämään veroja. – Siirtohinnoillun avulla siirretään enemmän laitonta rahaa valtiosta toiseen kuin millään muulla tavalla. Verotulojen menetysten hillitsemiseksi sekä kehittyvien että kehittyneiden maiden on uudistettava globaalia finanssijärjestelmää, joka mahdollistaa nämä laittomat pääomavirrat, GFI:n johtaja Raymond Baker toteaa laitoksen tiedotteessa. Tehokkain tapa puuttua ongelmaan olisi velvoittaa monikansalliset yritykset raportoimaan tulonsa ja menonsa jokaisen maan osalta sekä lisätä viranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Tällä hetkellä yritykset voivat ilmoittaa toiminnastaan konsernitasolla. Veroparatiisit helpottavat laittomien rahavirtojen kanavointia ja kätkemistä. Kaikkiaan kehitysmaista poistuu laittomasti yli tuhat miljardia dollaria vuodessa. Vuonna 2008 yhteenlaskettu virallinen kehitysapu oli noin 120 miljardia dollaria. Lisää aiheesta: GFI:n raportti kokonaisuudessaan. Tämä teos jonka tekijä on Attac on lisensoitu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen 1.0 Suomi lisenssillä.
Like us on Facebook
