Tulevaisuuteen katsotaan monin eri tavoin, niin arkisista, kokemuksellisista kuin akateemisistakin näkökulmista. Millainen oma katseesi tulevaisuuteen on? Attacin hallituksen jäsenet Päivi Kuusela ja Anyara G. Wise kuvaavat tapojaan ajatella tulevaisuutta.

Moninäkökulmaisella lähestymistavalla kohti yhteistä

Kriittisen ajattelun ohella on tärkeää myös toimia toivottujen tulevaisuuksien puolesta, moninäkökulmaisuuden valottamana.
Rauhanneuvottelija Lederachin mukaan “Moral Imagination” on taitoa kuvitella uudelleen ja luoda jotakin, mitä ei vielä ole, jo olemassa olevaan pohjaten. Oma tulevaisuusorientaationi linkittyy rauhantyön ajatukseen. Polarisaation korvaaminen yhteydellä ja ymmärryksellä on tarve, joka läpileikkaa koko monitasoisen globaalin ilmastotoiminnan verkostomaisen kentän. Olen ymmärtänyt, että tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan laaja-alaista yhteistyötä mitä erilaisimpien toimijoiden välillä. Näin ollen on tärkeää ratkoa polarisaation ongelmaa ja etsiä tapoja tehostaa viestintää ja vuorovaikutusta erilaisuuden keskellä.

Maailmalla vihreää siirtymää koskeva debatti käy kuumana – kuinka jäsentää sitä? Kuinka yhteensovittaa laajoja kompleksisuuden ristiriitoja? Uskon monikulmaisen lähestymistavan viisauteen antropologi Gillian Tettin tavoin. On tärkeää laajentaa “linssiä” ja valottaa kestävän kehityksen eri kulmia monitahoisesti. Tettin perustama Moral Money - uutiskirje on kuvastanut tämänkaltaista ajattelua.

Tässä hengessä haluan myös luoda yhteiskunnallisesti – ja maailmanpoliittisesti – läpileikkaavia dialogin tiloja ajatuspajametodeja hyödyntäen. Oli ilo ottaa ensiaskel kohti tätä visiota yhteistyössä Bar Favelan kanssa syksyllä 2023 lukupiirin muodossa (lisätietoa FB).

Globaalisti esimerkiksi arvioidaan, että tulevaisuudessa vihreän siirtymän rahoituksesta jopa 80 prosenttia olisi tultava yksityiseltä sektorilta. Lopputyössäni keskityn Kiinan kontekstiin. Olen myös pohtinut, miltä vihreän siirtymän rahoituksen tulisi näyttää Suomessa sekä mitä tämä tarkoittaa kansalaisyhteiskunnan, yksityisen sektorin ja valtion yhteistyön näkökulmasta. On selvää, että uutta yhteistyötä on luotava. Miten edetä kohti yhteistä, rakentavasti neuvotellen? Kenties voimme ammentaa Ahtisaaren perinnöstä.

Päivi Kuusela

Vallitsevasta vaihtoehdottomuudesta toivottaviin tulevaisuuksiin

Toisenlainen maailma on mahdollinen, sanoittaa Attac. Parempia tulevaisuuksia onkin aktiivisesti kuviteltava, jotta niitä voi toteuttaa.
Tavassani ajatella tulevaisuutta limittyvät harkittu mutta päättäväinen optimismi sekä sosiologisesta ja kriittisestä teoriasta ammennetut näkökulmat. Tarinat, joita kerromme ja joita meille kerrotaan, voivat määrittää tulevaisuuden muotoutumista merkittävästi ja lukita polkuriippuvuuksiin sekä vaihtoehdottomuuden harhaan.

Ajattelemme pitkälti oman käsityskykymme ja kokemustemme määrittämissä rajoissa. Näistä tietoiseksi tuleminen on ratkaisevaa sen kannalta, valitsemmeko paremman tulevaisuuden vai pelkästään jonkinlaisen tulevaisuuden kuvittelemisen. Toiveikkuus ei sulje pois varautumista epätoivottuihin tulevaisuuksiin, mutta on tärkeää tunnistaa, ettei parempaa kohti kuroteta ammentamalla ajattelua kyynisen toivottomuuden lähtökohdasta.

Toisenlainen talousajattelu tuntuu ajankohtaiselta aikana, jona poliittinen retoriikka ja keinot pohjautuvat usein yhä vaihtoehdottomuuden periaatteeseen. Vaihtoehdottomuuden harha kaikuu talouskeskustelussa, kannustaen pysyttelemään samoissa ajattelumalleissa ja rakenteissa sekä ylläpitämään niitä vaikka niiden reunaehdot murenevat ympäriltä. On yhä selvempää, ettei nykytalouden kasvupakko sovi planetaarisiin rajoihin ja että ihmisarvoisen elämän turvaaminen vaatii muutosta talousjärjestelmässä. Talousjärjestelmiäkin voidaan muotoilla puntaroivasti, ympäristökriiseihin ja eriarvoisuuteen regeneratiivisesti puuttuen.

Näkökulmani kannustaa paremman tulevaisuuden päättäväiseen kuvitteluun sekä vaihtoehtojen ja valintojen paikkojen näkyviksi tekemiseen. Uusien kysymyksenasettelujen löytäminen ja systeemiajattelu ratkaisujen äärellä ovat tärkeitä. Kysykäämme, millainen on tulevaisuus, jota haluan tavoitella? Mikä estää sitä toteutumasta? Entä mitkä ovat tekoja, jotka voivat toteuttaa sitä pienin tavoin jo nykyhetkessä?

Anyara G. Wise