Kehitysmaiden yrityksiin sijoittavalla Finnfundilla on uusia haasteita entisten lisäksi Kehitysmaiden yrityksiin sijoittavalla Finnfundilla on uusia haasteita entisten lisäksi
Valtionyhtiö Finnfund sijoittaa kehitysmaissa toimiviin yrityksiin. Varoja sijoitetaan uusiutuvaan energiaan, kestävään maa- ja metsätalouteen, rahoituslaitoksiin ja digitaalisiin ratkaisuihin. Noin puolet sijoituksista ja taloudellisista sitoumuksista sijaitsee Afrikassa.
Finnfund etsii sijoittamiselle sopivia yksityisiä hankkeita, ja oman pääoman lisäksi hankkeita rahoitetaan myös valtion, kansainvälisten rahoituslaitosten ja yksityisten sijoittajien toimesta. Vuosittain hankkeita rahoitetaan 250-300 miljoonan euron edestä.
Finnfundin toimintaa määrää Finnfund-laki. Lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiön toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen. Tärkeämpää on sijoitusten vaikuttavuus kohdemaiden kehityksessä. Mahdolliset voittovarat käytetään tuleviin investointeihin.
Ulkoministeriöstä elinkeinoministeriön alaisuuteen?
Tällä hetkellä valtiolla on meneillään selvitys siitä, jatkaako Finnfund ulkoministeriön kehityspoliittisella osastolla, vai siirtyykö se teollisuus- ja elinkeinoministeriöön. TEM:in alaisina toimii tällä hetkellä pääomasijoitusyhtiöt Suomen Teollisuussijoitus Oy, Business Finland Venture Capital Oy ja Ilmastorahasto. Nämä ja muut valtion pääomasijoitusyhtiöt halutaan Petteri Orpon hallitusohjelmassa yhdistää yhdeksi isoksi kokonaisuudeksi.
Konsulttivoimin tehtävä selvitys valmistunee vuoden 2024 keväällä, jolloin Finnfundin mahdollinen siirto tulee poliittiseen keskusteluun ja eduskunnan käsittelyyn. Siirto vaatisi myös Finnfund-lain muutosta, koska nyt laissa lukee että Finnfund toimii ulkoministeriön alaisena. Myös muut muutokset lakiin ovat mahdollisia.
TEM:illä ei ole kehityspoliittista osastoa. TEM:in sivuja katsomalla saa vaikutuksen että se toimii teollisesti hyvin kehittyneiden maiden kanssa. Miten se edistäisi köyhien maiden taloudellista kehitystä on epäselvää.
Finnfundin toimintaa on myös viime vuosina kehitetty vastuullisempaan suuntaan yhteistyössä kehitysyhteistyöjärjestöjen kanssa. Muut valtiolliset pääomasijoitusyhtiöt eivät ole olleet samanlaisen kansalaisjärjestöjen kiinnostuksen kohteena, eikä niillä ole Finnfundin tapaan kirjattuja linjauksia verovastuullisuudesta tai ihmisoikeuksista.
Toinen meneillään oleva selvitys käsittelee Finnpartnership-liikekumppanuusohjelmaa. Ulkoministeriön Finnpartnership-valtionavustusten hallinnointia on ostopalvelusopimusten avulla annettu Finnfundin tehtäväksi. Ulkoministeriöllä on haasteita vastata yritysten muuttuviin rahoitustarpeisiin ja ongelmia henkilöstön riittävyyden kanssa. Sen takia Ulkoministeriössä mietitään missä määrin voidaan siirtää Finnpartnership-valtionavustusten hallinnointia Finnfundille.
Finnfundille ei voi siirtää kaikkia viranomaistoimintoja koska merkittävän julkisen vallan luovuttaminen olisi ristiriidassa perustuslain kanssa, mutta joitain viranomaisten aiemmin hoitamia funktioita se voisi suorittaa. Ulkoministeriön esiselvitystyön perusteella näitä voisivat olla rahoitusten alustavat selvitykset ja myöntöpäätökset, kun taas tukien keskeytys, lopetus, takaisinperintä ja tarkastus säilyisivät viranomaisilla.
Haasteet kehitysmaihin sijoittamisessa
Finnfundilla on velvollisuus toimia omavaraisesti. Vaikka yhtiöllä ei lain ja yhtiöjärjestyksen mukaan ole velvollisuutta tehdä voittoa, niin ulkoministeriön tekemän ja toimintaa ohjaavan omistajaohjausmuistion mukaan yhtiön tulee tehdä vähintään 2% voittoa vuosittain.
Finnfundin 2022 vuosikertomuksen mukaan yhtiön keskimääräinen tulos ajanjaksolla 2018-2022 oli tappiollinen. Koronavuodet 2020 ja 2021 tehtiin noin 20 miljoonaa tappiota vuotta kohden, ja normaaleina vuosina voitto oli 0,3 - 2,1 miljoonaa euroa vuodessa. Tappioiden jatkuminen tarkoittaa että valtion pitää pääomittaa Finnfundia tulevaisuudessa toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi.
Finnfundin mukaan tappiot kirjataan ennakkoon, jolloin vältytään kirjanpitokikkailulta. Yhtiön rahoittamissa hankkeissa kustannukset ovat vahvasti hankkeen alkuvaiheessa, kun taas mahdolliset tuotot tulevat vasta hankkeen oltua käynnissä jonkin aikaa. Sen vuoksi yhtiö suosii sellaista ennakoivaa kirjanpitoa, joka ei olisi mahdollista muille rahoituslaitoksille. Tulevia tilikausia koskevia toteutuneita maksuja kutsutaan kirjanpidossa siirtosaamisiksi.
Myös valtionyhtiölle ominainen pitkäjänteinen sijoitustrategia mahdollistaa että voittoa ei tarvitse tehdä joka vuosi.
Tekemällä suoria sijoituksia kehitysmaiden yrityksiin, Finnfund saa omistusosuuden näissä yrityksissä. Taseessa olevien yritysomistusten arvo on kasvanut vuosittain.
Suuri osa Finnfundin taseesta on myös lainoja joiden korkoja sen täytyy maksaa vuosittain. Vuosittain Finnfund maksaa noin 11 miljoonaa euroa korkoa ennen kuin se ryhtyy tekemään voittoa. Finnfundin mukaan muut pohjoismaiset kehitysyhteistyörahoittajat ovat paljon paremmin rahoitettuja eikä niillä ole vastaavaa velkataakkaa.
Finnfundin sisällä pyritään toki kannustamaan kannattaviin, vastuullisiin ja vaikuttaviin sijoituksiin. Sijoittaminen on kuitenkin haastavaa, ja vielä haastavampaa kun se tehdään köyhiin maihin ja samalla yritetään pitää vastuullisuudesta kiinni.
Finnfundilla on paljon hallinnollisia muutoksia tällä hallituskaudella. Miten ne vaikuttavat yhtiön toimintaan ja pystyykö se jatkamaan vastuullisuuskehitystään selkenee vuoden 2025 aikana kun mahdolliset muutokset astuvat voimaan.
Omar El-Begawy