Suomalaisille kunnille erilaisia terveys- ja sosiaalipalveluita tuottavan Attendon omistus kulkee Luxemburgin kautta Jerseyn veroparatiisiin. Yritys toimii vahvasti velkarahalla, minkä vuoksi konsernin voitot ovat menneet velkojen maksuun. Verotettavaa tuloa on jäänyt vuodesta riippuen hyvin vähän tai ei ollenkaan.
– Finnwatchin mielestä järjestely vaikuttaa aggressiiviselta verosuunnittelulta. Varsinaisen liiketoiminnan voitot ovat ylittäneet viime vuosina moninkertaisesti yhtiön omaisuuden arvon kasvon. Miksi investointeja ei maksettu voitoista, Finnwatchin tutkija Matti Ylönen kysyy.
Veroparatiisin salaisuuslait estävät rahaston rahoitusjärjestelyn selvittämisen loppuun saakka. Jerseyllä toimivista yrityksistä ei tyypillisesti saa mitään tietoja. Luxemburgia käytetään yleisesti monikansallisten yritysten verosuunnitteluun.
Yhtiöiden vastuutonta veronmaksua edesautetaan puutteellisella lainsäädännöllä. Attendolla oli kevääseen 2012 asti muun velan lisäksi yhtiön omistajilta otettuja korkeakorkoisia lainoja, jotka Ruotsin verottaja vei oikeuteen. Oikeus totesi lainat lainmukaisiksi.
– On ongelmallista, että hyvin keinotekoisetkin järjestelyt verojen välttelyyn ovat edelleen lainmukaisia. Tämä rikkoo monien oikeustajua ja rapauttaa veropohjaa, Ylönen toteaa.
Lääkkeeksi tarvitaan muun muassa maakohtainen raportointivelvollisuus yritysten tuloista, veroista ja muista keskeisistä taloustiedoista sekä yritysten konsernirakenteesta.
– Näin yritysten sidosryhmät ja eri maiden verottajat saisivat helposti tiedot yhtiöiden sisäisistä rahavirroista ja veronmaksusta, Ylönen toteaa.
Toinen raportissa tarkasteltu yritys on kaivosteknologiaa muun muassa kehitysmaihin tarjoava Outotec. Finnwatch ei epäile yritystä aggressiivisesta verosuunnittelusta eikä sen konsernirakenteesta löytynyt merkittäviä veroparatiisiyhtiöitä.
– Yhtiön keskeiset talous- ja verotiedot sen kehitysmaaliiketoiminnasta jäivät kuitenkin saamatta. Maakohtaiset tiedot uupuvat tilinpäätöksistä. Outotec kieltäytyi antamasta tietoja. Emme saaneet niitä käsiimme myöskään paikan päältä Sambiasta, Etelä-Afrikasta ja Ghanasta.
Köyhimpien maiden arvioidaan menettävän kehitysapua enemmän verotuloja yritysten verokikkailujen takia.
EU on tärkein foorumi maakohtaisen talousraportoinnin edistämiseen. Parhaillaan käsittelyssä on ei-taloudellisen tiedon raportointia koskeva direktiivi, johon liittyen on keskusteltu myös maakohtaisten verotietojen edellyttämisestä.
– Kansalaisjärjestöt pelkäävät, että raportointidirektiiviä ollaan vesittämässä pudottamalla maakohtainen raportointipakko pois. Attendon ja Outotecin tapaukset osoittavat kiistatta, että yritysten veronmaksun avoimuutta tulee lisätä tehokkaalla sääntelyllä.