|
|
Attac jäsenkirje kevät 2023Hyvä Attacin jäsen, jäsenkirjeemme sisältö: Oikeudenmukainen siirtymä nyt! Oikeudenmukainen siirtymä nyt! Kannustamme Attacin jäsenistöä osallistumaan ekologista siirtymää koskevaan kampanjaan mainostamalla sitä ja haastamalla kansanedustajaehdokkaita sitoutumaan siihen. Oikeudenmukainen siirtymä – nyt! (oikeudenmukainensiirtyma.fi) Kampanjan ylätason tavoitteet Nostaa oikeudenmukainen siirtymä julkiseen keskusteluun vaalien alla → Oikeudenmukaisesta siirtymästä tulee vaaliteema. Muista ennen vaaliuurnille menoa varmistaa, että oma ehdokkaasi on sitoutunut oikeudenmukaisen siirtymän periaatteisiin! Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle - Fingo Attac on mukana Fingon Suomi ei käännä selkäänsä maailmalle -kampanjassa, joka pyrkii nostamaan Suomen ulkopolitiikan suunnan ja arvot osaksi vaalikeskustelua. Turvallisen tulevaisuuden rakentamisessa on sotilaallisen varautumisen lisäksi muita ulottuvuuksia. Kestävää rauhaa ja vakautta rakennetaan tehokkaimmin puuttumalla kriisien ja konfliktien juurisyihin, kuten ihmisoikeuksien polkemiseen, demokratian rapautumiseen sekä eriarvoisuuteen ja köyhyyteen. Valtavaksi kasvanut eriarvoisuus sekä ilmastokriisin hälyttävä eteneminen ovat sotilaallisen konfliktin ohella suurimpia uhkia yhteiskunnalliselle turvallisuudelle. Jo ennen COVID-19-pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, kuusi seitsemästä maailman ihmisestä koki olonsa turvattomaksi. Jatkuvien kriisien vaikutuksiin ja seurauksiin täytyy varautua siten, että heikoimmassa asemassa olevia tuetaan. Kun puhutaan turvallisuudesta, ei tule unohtaa kaikkein tärkeintä: ihmisiä. Turvallisuus ei ole kestävää, ellei se väkivallattomuuden lisäksi huomioi tarvetta vastata ihmisten perustarpeisiin ja arvokkuuteen – eli huomioi inhimillistä turvallisuutta. Kokonaisvaltainen turvallisuus tarkoittaa panostuksia ihmisoikeuksien sekä ilmasto-, terveys- ja taloudellisen turvallisuuden vahvistamiseen. Vain panostamalla inhimilliseen turvallisuuteen saavutamme kestävää rauhaa ja vakautta. Kehitysyhteistyö, humanitaarinen apu ja rauhantyö ovat Suomen tekemiä tärkeitä investointeja globaaliin turvallisuuteen ja vakauteen. Niiden avulla sekä ennaltaehkäistään kriisejä että tuetaan ihmisiä äärimmäisessä ahdingossa. Me, allekirjoittaneet, haluamme Suomen luovan vakaata ja turvallista maailmaa kaikille. Tämän takaamiseksi on tärkeää panostaa kehitysyhteistyöhön, humanitaariseen apuun ja rauhantyöhön erottamattomana osana Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Allekirjoittajat - Fingo Toiveikkuuden merkkejä julkisessa talouskeskustelussa? Pitkittyneen kriisiajan keskellä yhteiskunnallisissa talouskeskusteluissa on ollut havaittavissa myös jonkin verran toiveikkuuden merkkejä. Tarve uudistaa talousjärjestelmää ja –rakenteita on tunnistettu julkisessa keskustelussa näkyvämmin kuin ennen. Käsitys taloudesta irrallisena politiikasta ei tunnu enää aivan yhtä vahvalta kuin se on pitkään ollut. On verrattain kiistatonta, että nykyhetken yhteenkietoutuneita kriisejä ei ratkaista nykyisen järjestelmämme sisällä: eriarvoistuminen, ilmastokriisi ja luontokato vaativat systeemisen muutoksen. Vaurauden keskittyminen ja talouskeskustelun yksipuolisuus on yhä useammin tunnistettu ongelmiksi kestävämmän talousajattelun tiellä. Talouden perusta rakoilee, tunnisti Sitra Megatrendit 2023 –raportissaan: ”Talouden tulevaisuudesta käytävä mediakeskustelu on Suomessa kapea-alaista, lyhytnäköistä ja kriisien sävyttämää. Huomio kiinnittyy talousmittareihin, joissa talouden kytköksiä muihin meneillään oleviin muutoksiin ei useinkaan tarkastella.” Vaihtoehtoisten talouden mittareiden kehittämistyö on jatkunut jo pitkään. Sosten hiljattain julkaisema Hyvinvointitalous seuraavan hallitusohjelman keskiöön! –julkaisu tarjoilee indikaattoreita perustarpeiden, yhteiskunnallisen osallistumisen, ekologisen kestävyyden, sosiaalisten suhteiden ja elämänlaadun seurantaan. Tilanne ei vaalien alla toki ole laajalti kovin valoisa. Talouden taustaoletukset jäävät toki yhä verrattain vähäiselle pohdinnalle. Julkisessa keskustelussa esiin nousevat leikkauslistat ja moneen otteeseen normina otetaan, ettei hyvinvointiin tai ilmastotoimiin varaa. Vaalikoneet oikovat väittämissään mutkat hyvin suoriksi. Valtion velka käsitetään yhä samanlaisena kuin kotitalouden velka. Talouskeskusteluun liittyvät valtarakenteet ovat yhä vahvoja ja äänessä ovat yleensä yhä laajalti poliitikot, elinkeinoelämän edustajat sekä pankkiekonomistit. Vaihtoehtoisille ajatusmalleille on kapeasti tilaa – mutta tila saattaa olla kasvamaan päin. Attacin oivallus siitä, että toinen maailma on mahdollinen, on erityisen ajankohtainen. Päällekkäisten kriisien aikana moni meille tarjoiltu tulevaisuusnäkymä on synkkä. Siksi on erityisen tärkeää pitää kiinni siitä ymmärryksestä, ettei tulevaisuus ole kiveen hakattu, vaan olemme kukin toteuttamassa sitä ja rakenteita voi muuttaa. Toiveikkuus tosin vaatii voimavaroja. Päällekkäiset kriisit ovat kiihdyttäneet epäkohtia ja tuovat näin ollen systeemisiä valuvikoja näkyviin yhä enemmän, mutta epävarmuuden tunne saa monen turvautumaan ja takertumaan pitkään vallalla olleisiin käsityksiin taloudesta. Pitkäjänteinen ja positiivisia visioita tarjoileva, vallalla olevien talouskäsitysten ja -oletusten haastaminen on vaalien alla ja jatkossa yhteiskunnallisesti yhä tärkeämpää. Kaistaa moniäänisemmälle talouskeskustelulle saattaa tulevaisuudessa olla enevissä määrin. Attac mukana vetoomuksissa Letter to Member States: Implementation of UN Resolution on International Tax Cooperation https://csoforffd.org/2022/12/15/letter-to-member-states-implementation-... 23.11.2022 YK teki päätöslauselman kansainvälisestä veroyhteistyöstä. Kansalaisjärjestöjen vetoomuksessa vaaditaan että päätöslauselma etenee myös käytännössä. Vetoomuksen vaatimukset koskevat rahoitusta, YK:n pääsihteerin asiaan liittyvään raportin konsultaatioprosessin kattavaa toteutusta ja vahvaa hallitustenvälistä YK-prosessia kansainvälisen veroyhteistyön vahvistamiseksi. _ Kiitos, että tuet Attacin toimintaa! Ystävällisin terveisin, Suomen Attacin hallitus |
|
