10 vuotta finanssitransaktioveroa - 10 vuotta rikottuja lupauksia
Mitä tehdä inflaatiolle - Attacin tilaisuus 15.9.2022
Voiko veroilla vaikuttaa globaaliin eriarvoisuuteen? - Attacin tilaisuus 29.5.2022
Attac mukana vetoomuksissa
Attac mukana muiden järjestöjen toiminnassa
10 VUOTTA FINANSSITRANSAKTIOVEROA - 10 VUOTTA RIKOTTUJA LUPAUKSIA
Veron välttämättömyys ja oikeellisuus säilyvät ennallaan energiakriisinkin keskellä
Lähes 10 vuotta sitten, 9. lokakuuta 2012, yksitoista EU-maata sopi EU:n valtiovarainministerineuvostossa Luxemburgissa transaktioveron käyttöönotosta. Pian sen jälkeen täytäntöönpanoa suunniteltiin jo tammikuussa 2014. Vaikka päätös on edelleen muodollisesti voimassa, veroa ei ole vielä pantu täytäntöön.
Tämä johtuu rahoitusalan – erityisesti Ranskan ja Saksan pankkisektorin – vuosia kestäneestä mittavasta lobbauksesta, joka onnistui torpedoimaan tehokkaan täytäntöönpanon. (1) Mitään ei ole jäänyt jäljelle aikomuksesta osallistua finanssikriisin kustannuksiin.
"Rahoitustransaktiovero on surullinen esimerkki siitä, kuinka hallitukset nostavat etusijalle pankkien ja hedge-rahastojen voitot kansalaisten kustannuksella", arvostelee Attac Itävallan Mario Taschwer. Kattava finanssitransaktiovero tekisi lyhyen aikavälin keinottelusta epämieluisan, vakauttaisi markkinoita, estäisi rahoituskriisejä ja edistäisi todellisia investointeja.
Myös finanssitransaktiovero puuttuu energiakriisistä
Veron tarpeellisuus ja oikeellisuus on katkeamaton, kuten myös nykyinen energiakriisi osoittaa: "Rahoitustransaktiovero olisi tehokas keino vakauttaa energiapörssien hulluja hintoja. Kannustin ostaa ja myydä energiafutuureja yhä korkeammalla hinnalla saataisiin taltutettua. Tämä hillitsisi hintojen nousua ja vakauttaisi hintoja", Taschwer selittää. (3)
Tuotot voitaisiin käyttää myös uusiutuvaan energiaan investointeihin. Samalla kun energiamarkkinoilla tehdään voittoja lyhytaikaisella keinottelulla, ihmiset, yritykset ja jopa energiayhtiöt itse kärsivät sääntelemättömästä energiakasinosta.
Attac: Finanssitransaktiovero on otettava takaisin poliittiselle asialistalle
Energiakriisin lisäksi myös rahoitusmarkkinoiden perustavanlaatuinen epävakaus on riittävä syy Attacille ottaa kattava finanssitransaktiovero takaisin poliittiselle asialistalle. EU:n komission lainsäädäntöehdotus vuodelta 2013 on edelleen sopiva lähtökohta tälle. Tässä yhteydessä Attac vaatii valtakunnallisen yhtenäisen noin 0,1 prosentin verokannan käyttöönottoa ilman poikkeuksia - edes johdannaisille. (3)
Finanssitransaktiovero on Attacin perustava vaatimus. Se on välttämätön, mutta ei riittävä keino rahoitusmarkkinoiden tehokkaaseen säätelyyn. Tarvitaan järjestelmän kannalta tärkeiden pankkien uudelleenjärjestelyä, veroparatiisien sulkemista ja valvontaa kaikille rahoitustuotteille, kuten erityisesti johdannaisille.
----
(1) The Struggle Over the Financial Transactions Tax - A Politico-economic Farce, Stephan Schulmeister, WIFO Working Papers, No. 474.
(2) Myös Saksan taloustutkimuslaitos (DIW) on samaa mieltä. "Finanssitransaktionvero hidastaisi lähes varmasti tietokoneilla käytävää korkeataajuista kaupankäyntiä energiajohdannaisilla, koska kaupankäynnin voitot kauppaa kohden ovat hyvin pienet. Ne voitaisiin laskea nollaan, mikä estää konekaupan."
(3) Viimeksi Ranskan ja Saksan hallitukset olivat enemmän puhtaan osakeveron kannalla. Tämä tuskin tuottaisi ohjausvaikutusta tai tuloja. Johdannaisten osuus rahoitusmarkkinoiden liikevaihdosta on lähes 80 prosenttia, ja ne ovat usein erittäin spekulatiivisia. Lisäksi johdannaisia voitaisiin käyttää myös osakkeiden verotuksen kiertämiseen.
Mitä tehdä inflaatiolle: Attacin tilaisuus 15.9.2022
Inflaatio on viime aikoina voimistunut ja iskenyt erityisesti pienituloisiin. Korkojen nostoja ja palkkamalttia on esitetty ratkaisuina, vaikka ne todennäköisemmin vain lisäävät eriarvoisuutta.
Miten inflaatioon voisi vastata tavalla joka edistäisi tasa-arvoa ja ekologista kestävyyttä?
Tässä esitelmätallenteessa BIOS-tutkimusyksikön ekonomisti ja väitöskirjatutkija Jussi Ahokas käsittelee inflaatiota ja ratkaisuja siihen. Ahokas painotti että on pureuduttava inflaation syihin ja vastata siihen kokonaisvaltaisesti. Tähän mennessä toimet ovat keskittyneet kysynnän hillintään vaikka syyt ovat vähintään yhtä vahvasti tarjontapuolella. Ahokas myös peräänkuulutti laajempaa talouspoliittisten toimien valikoimaa pitkällä tähtäimellä: aikakautemme haasteet vaativat enemmän kuin vain keskuspankkikapitalismia.
Voiko veroilla vaikuttaa globaaliin eriarvoisuuteen?
Maailma kylässä-festivaalissa toukokuussa Attacilla oli paneelikeskustelu "Voiko veroilla vähentää globaalia eriarvoisuutta". Keskustelemassa olivat Hankenin tutkija Eva Nilsson ja Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan yliopistolehtori Matti Ylönen, jotka ovat molemmat tutkineet veroparatiisien vaikutuksia. Keskustelua veti Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden yliopistolehtori Teppo Eskelinen.
Keskustelussa puhuttiin laajasti veroparatiisien globaaleista vaikutuksista kansalaisiin, valtioihin ja eriarvoisuuteen. Meneillään olevien poliittisten prosessien lisäksi myös julkisuudessa käytävä keskustelu nähtiin tärkeänä osana veroparatiisien vastaista toimintaa.
Nilsson nosti esiin sen kuinka köyhien maiden veronkantokykyä tulisi parantaa. Köyhistä maista virtaa enemmän rahaa rikkaisiin maihin, kuin mitä rikkaista maista tulee kehitysapuna ja investointeina kehitysmaihin. Myös demokratian kannalta kasvava eriarvoisuus on ongelma, koska se nakertaa uskoa valtioiden oikeudenmukaiseen toimintaan.
Ylönen nosti esiin avoimuuden tärkeyden verovälttelyn paljastamisessa. Tärkeitä keinoja tässä olisivat julkinen maakohtainen raportointi ja omistusten läpinäkyvyys. Myös tietovuodot ovat olleet tärkeitä tietoisuuden lisäämisessä, ja kun näistä on tehty myös elokuvia, niin voidaan sanoa aiheen uineen osaksi valtavirtaa.
Molemmat panelistit totesivat kansalaistoiminnan tärkeyttä veroparatiisien vastaisessa kamppailussa, ja että aihe on tärkeää pitää esillä julkisessa keskustelussa. Suomi sai kehuja ja moitteita: kehityspolitiikassaan Suomi on edistyksellisesti tukenut köyhien maiden veronkantokyvyn kehittämistä, kun taas valtionvarainministeriö on hallintarekisterin myötä mahdollistanut verotettavien tulojen piilottamista.
Vetoomus EU:n kauppasopimuksista päättämisestä: se on säilytettävä jäsenvaltioiden demokraattisesti päätettävänä asiana eikä sitä tule siirtää yksin EU:n komissiolle. Vetoomus on kokonaisuudessaan oheisen linkin takana:
209 Civil Society Organisations Say: EU trade deals must not undermine democratic rights - Seattle to Brussels Network (s2bnetwork.org)
Vetoomus EU:n talouskomissaarille koskien EU:n tullitietojen läpinäkyvyyttä. Vetoomuksen pääsisältö:
“With this joint open letter, the undersigned organisations want to urge you to ensure that this upcoming reform will enable non-state actors, such as Civil Society Organisations (CSOs), trade unions, academics, journalists and companies to access trade information with customs that is currently considered confidential by Member States. We urge you to include in your reform the necessary requirements that will allow non-state actors access to detailed trade information held by customs authorities.
We also propose mandatory disclosure of product manufacturer/producer name and address in custom declarations, and intra-EU trade information collection by customs in line with extra-EU declarations.”