Vastikään paljastettu Pandoran paperit -tietovuoto kertoo, kuinka monet poliitikot, virkamiehet ja julkkikset ovat käyttäneet veroparatiiseja ja omistusjärjestelyjä varojensa piilottamiseen ja verojen kiertämiseen. Vaikka toimia on tehty sitten Panaman papereiden, tietovuodot ovat kerta toisensa jälkeen osoittaneet, että ne ovat riittämättömiä. Kyse on sen sijaan poliittisen tahdon ja paineen puutteesta. Kirjoittaessaan aiheesta Finnwatchin blogissa veroasiantuntija Saara Hietanen osoitti tämän listaamalla verrattain helppoja keinoja läpinäkyvyyden lisäämiseen. Annamme lukusuosituksen blogikirjoitukselle aiheesta: https://finnwatch.org/fi/blogi/882-veronkierron-torjumisessa-keskeistae-...
Syksyllä ympäristöasiat ja maailmantalouden rakenteiden vaikutukset myös ympäristöömme ovat olleet valokiilassa, YK:n ilmastonmuutosneuvottelut toteutuvat marraskuussa ja myös biodiversiteettineuvottelut ovat päässeet käyntiin.
Maailmantalouden rakenteiden sekä suuryhtiöiden toimien epäoikeudenmukaisuus ja kestämättömyys on näyttäytynyt myös ilmastokriisissä. Aikaisemmin tänä vuonna julkaistun Dasguptan raportin myötä alkaa olla yleisesti hyväksyttyä, että myös talouden mittareita on muutettava. Päästövähennykset ovat välttämättömyys ilmasto- ja luontokatokriisien edessä. Niiden toteutustavat ovat kriittisiä ja eriarvoisuuden kasvu niin kansallisesti kuin kansainvälisesti uhkana. Hiilivapaan talouden piirteitä määritetään jatkuvasti ja keskustelua oikeudenmukaisesta siirtymästä käydään tiuhaan.
Kansalaisyhteiskunta on laajalti vaatinut hallitukselta määrätietoisia päätöksiä päästövähennysten suhteen sekä konkreettisia toimia sosiaalisesti kestävän ja oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi.
Attacin jäsenkirjeessä kuullaan Ranskan Attacin kuulumisia sekä käsitellään talouskasvuajattelun törmäämistä ekologisiin rajoihin.
Attac on nostanut vahvasti esille superrikkaiden omaisuuden valtavan kasvun koronakriisin aikana. Esimerkiksi Ranskan rikkaimman, Bernard Arnaultin, omaisuus on kasvanut peräti 62 mrd euroa. Samalla kun rikkaat rikastuvat, heidän yrityksensä vähentävät henkilöstöä, siirtävät varojaan veroparatiiseihin ja hyötyvät maan hallituksen suosiollisesta politiikasta. Attacin aktivistit kiinnittivät kesällä Arnaultin LVMH-yhtiön etuovelle banderollin, jossa oli otsikon iskulause. Samaritaine-tavaralon ikkunoita maalattiin mustalla värillä. Nämä tempaukset keräsivät suurta julkisuutta, niistä tehtiin yli 150 lehtiartikkelia ja jopa Arnaultin itsensä täytyi julkisesti puolustautua mikä on hyvin harvinaista.
G7-maiden määrittämä 15% yritysverominimi on aivan liian alhainen, useimmissa maissa kun vero on jo korkeampi eli ne voivat tähän sopimukseen vedoten edelleen laskea sitä.
Attac kampanjoi Amazonin liiketoimintaperiaatetta vastaan haluten puolustaa paikallista yritystoimintaa, joka luo työpaikkoja ja sosiaalisia verkostoja sekä on ilmastoystävällisempää. Mielenosoituksin on pyritty estämään Amazonin varastojen rakentaminen Ranskassa. Laskelmien mukaan yksi työpaikka Amazonilla tuhoaa 4,5 paikallista työpaikkaa (Yhdysvalloissa tehty tutkimus). Jättiyrityksen Ranskassa saamista voitoista 57% on siirretty veroparatiiseihin ja sen myymien tuotteiden osuus maan hiilijalanjäljestä on jo yli 10%.
”Haluatko ostaa mieluummin ihmiseltä kuin algoritmiltä?”
Uusimpana hankkeena Ranskan Attacilla on verotuksen oikeudenmukaisuutta tutkiva ja ajava observatorio. Sen tarkoituksena on tarjota pohjatietoa verotuksen roolista sekä julkisesta taloudesta ja sen pohjalta ajaa muutoksia. Näitä tavoiteltuja muutoksia ovat varainsiirtovero, verotuksellinen, sosiaalinen ja ekologinen oikeudenmukaisuus sekä monikansallisten yritysten verotuksen yhdenmukaistaminen. Vuoden 2022 presidentinvaalien ehdokkaiden verokannanottoja seurataan niitäkin tarkasti analysoiden. Presidentti Macronin kannanotto pankkikortilla maksettavien juomarahojen verovapaudesta ei ainakaan innosta Attacia: Lisääkö se oikeasti niitä saavien tulotasoa, voi käydä niin että yritykset siirtävät palkat enenevässä määrin juomarahoina maksettaviksi.
Talouskasvu törmää ekologisiin rajoihin
Attacin vuoden 2018 EU-hankkeessa teetimme animaatiovideon, jossa käsiteltiin talouskasvupakon aiheuttamia ongelmia. Aihe on tällä hetkellä äärimmäisen ajankohtainen, koska ekologiset rajat ovat luontokadon ja ilmastonmuutoksen myötä tulleet entistä enemmän esille. Erityisesti luontokato on asettanut talouskasvun tavoitteluun ison haasteen. Nimittäin uusiutuvaan energiaan siirtyminen vaatii myös luonnonvaroja, jotka lisäävät luontokatoa. Uusiutuvaan energiaan siirtyminen tulee koko ajan haastavammaksi, koska kulutuksen kasvun myötä energiantarve kasvaa jatkuvasti.
Lisähaasteena tähän yhtälöön tulee köyhien maiden kehitys, joka pitäisi myös toteuttaa ekologisesti kestävästi. Kestävästi tuotettuja luonnonvaroja ei riitä kaikille, joten kehitysvaihtoehtoina ovat: köyhät maat jätetään kehityksestä jälkeen tai rikkaat maat vähentävät omaa kulutustaan, niin että ekologinen siirtymä voidaan toteuttaa globaalissa mittakaavassa kestävästi. Köyhien maiden kansalaisilla on varmasti halu päästä samanlaisen koulutuksen, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon piiriin kuin Suomessa. Myös Suomenkin allekirjoittamassa Agenda 2030 sitoumuksessa on “leave no one behind” -kirjaus, joka on lupaus, ettei ketään jätetä kehityksestä jälkeen. Näin ollen köyhien maiden kehityksestä jälkeen jättäminen ei siis ole vaihtoehto.
Edellä mainittua ongelmaa ei talouskeskustelussa näy vaan talouskeskusteluun on jäänyt luuppaamaan pelkästään siihen, voiko hyvinvointivaltio toimia ilman talouskasvua. Keskustelu tulisikin viedä enemmän siihen, mitä talouskasvulla tavoitellaan. Nykyisessä systeemissä talouskasvusta hyötyvät eniten rikkaat. Tämä näkyy Oxfamin keräämistä tiedoista, joiden mukaan maailman rikkain prosentti omistaa enemmän kuin 6,9 miljardia ihmistä yhteensä. Suomessa vauraus on myös keskittynyttä. Tilastokeskuksen mukaan vaurain kymmenen prosenttia piti vuonna 2019 hallussaan noin 50 prosenttia Suomen kotitalouksien nettovarallisuudesta. Varallisuudesta ei siis ole pulaa, ongelma vaan on että vauraus ohjautuu rikkaiden kulutukseen eikä ekologiseen ja sosiaaliseen siirtymään.
Linkki animaatiovideoon: https://www.youtube.com/watch?v=MSgROHarrvw