Järjestöjen yhteisessä periaatelinjauksessa vaaditaan sosiaalisesti oikeudenmukaista verotusta ja varoitetaan huonosti suunniteltujen kulutusverojen eriarvoistavasta vaikutuksesta.

Hallitusohjelmassa on linjattu kestävän kehityksen verouudistuksesta, jonka tavoitteena on valjastaa verotus tukemaan hallituksen ilmastotavoitteita. Kymmenen järjestön perjantaina 3.4.2020 julkaisemassa linjauksessa on esitetty periaatteet, joiden varaan verouudistus tulee rakentaa. Periaatteet tulee ottaa huomioon, kun ilmasto- ja veropäätöksiin palataan viimeistään kesän lopulla pidettävässä budjettiriihessä.

– Tavoitteena tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen verotus, joka ohjaa tehokkaasti päästövähennyksiin, mutta ei aiheuta taloudellista eriarvoistumista, sanoo Finnwatchin veroasiantuntija Saara Hietanen.

Huoli taloudellisesta eriarvoistumisesta liittyy tulevaisuudessa lisääntyvien ilmastoperusteisten kulutusverojen luonteeseen. Tällaiset tuotteille ja palveluille asetettavat tasaverot rokottavat eniten pieni- ja keskituloisia. Näillä ryhmillä ei myöskään aina ole mahdollisuutta siirtyä vähäpäästöisempään vaihtoehtoon, sillä vaikka käyttökulut laskevat, ovat siirtymiseen liittyvät kertakustannukset, kuten sähköauton hankintameno tai lämmitysremontti, korkeita.

Hyvinvointivaltion palveluiden ja muiden valtion välttämättömien menojen rahoituksessa pääpainon tulee periaatelinjauksen mukaan olla progressiivisessa tuloverotuksessa.

Järjestöt muistuttavat periaatelinjauksessa myös verovälttelyn torjunnan tärkeydestä sekä tarpeesta siirtää fiskaalisen verotuksen painopistettä työn, tuotannon ja kuluttamisen verottamisesta pääomatulojen ja varallisuuden verottamiseen.

– Yhteiskunnallisen muutoksen on oltava reilu, ja vahvimpien on siksi kannettava isompi osa kustannuksista. Yritystoimintaan liittyvät veropohjan aukot ja kevyt osinkoverotus ovat johtaneet siihen, että varakkaimpien verotuksesta on tullut Suomessa regressiivistä. Tämä ei ole oikein, toteaa Hietanen.

Periaatelinjaus on osa #430-kampanjaa. Kampanja pyrkii rajoittamaan verovälttelyä, jonka vuoksi Suomi menettää vuosittain ainakin 430 miljoonaa euroa. Kampanjassa on mukana yli 30 järjestöä, muun muassa Attac.