EU:n valtiovarainministerien kokouksessa 10 maata päätti pitkään kypsytellyn rahoitusmarkkinaveron käyttöönotosta. Muun muassa Oxfam kritisoi veroa kalpeaksi varjoksi alkuperäisistä tavoitteista.

Euroopan unionin valtiovarainministerien Ecofin-neuvosto hyväksyi 6. toukokuuta vuosia suunnitellun rahoitusmarkkinaveron.

Rahoitusmarkkinavero tarkoittaa sitä, että kaikista rahoitusmarkkinoilla tapahtuvista transaktioista eli osto- ja myyntitapahtumista napataan pieni, prosentin sadasosien suuruinen vero. Tavoitteena on ollut paitsi hillitä viime vuosien kaltaisia finanssikriisejä myös ohjata veroista kertyviä varoja esimerkiksi kehitysyhteistyöhön.

Nyt hallitukset eivät kuitenkaan päättäneet sitä, mihin verotuloja käytetään, arvostelee veron puolesta vuosia kampanjoinut Oxfam-kansalaisjärjestö.

"Rahoitusmarkkinavero on aina liitetty apuun, jota annetaan talouskriisien ja ilmastonmuutoksen seurauksista eniten kärsiville. Johtajat eivät voi vetäytyä nyt", toteaa Oxfamin EU:n toimiston johtaja Natalia Alonso järjestön tiedotteessa.

Myös niin sanottuihin johdannaisiin, kuten optioihin ja futuureihin, kohdistuva verotus on nyt jätetty erittäin epämääräiseksi. Juuri johdannaiskauppa - eli tulevaisuuteen kohdistuvat transaktiot - on kuitenkin ollut keskeinen syy finanssikriisien taustalla, Oxfam arvioi.

Katseet Saksaan ja Ranskaan

EU:n rahoitusmarkkinavero on kokenut jo monta takaiskua. Alun perin koko unionin laajuiseksi kaavailtu vero supistui syksyllä 2012 vain 11 maan hankkeeksi. Veroa lähtivät ajamaan eteenpäin Belgia, Espanja, Italia, Itävalta, Kreikka, Portugali, Ranska, Saksa, Slovakia, Slovenia ja Viro. Suomi ei siis ollut mukana joukossa.

Veron piti tulla voimaan jo tämän vuoden alussa, mutta syksyllä 2013 EU:ssa nostettiin esille kysymys veron laillisuudesta, ja käyttöönotto viivästyi.

Nyt hyväksytty rahoitusmarkkinavero tulee voimaan vuonna 2016. Lopulta allekirjoittaneita maita oli vain 10, sillä Slovenia vetäytyi sisäpoliittisiin syihin vedoten.

Oxfamin mukaan veroon on vielä mahdollista puuttua tulevana viikonloppuna, kun kansleri Angela Merkel ja presidentti François Hollande tapaavat.

"Saksan ja Ranskan johtajien on estettävä se, ettei kolmen vuoden kova työ valu hukkaan, ja osoitettava, että he toimivat ihmisten eivätkä pankkien puolesta. He voivat sanoa sanansa siihen, mihin verotuloja pitäisi suunnata", järjestö toteaa.

Sanna Jäppinen, Kepa

Alkuperäinen uutinen täällä