Veroparatiisit ovat olleet globaali ongelma jo vuosikymmeniä. Julkiseen keskusteluun ne ovat kuitenkin nousseet vasta länsimaiden julkisen sektorin rahoituskriisin myötä. Erityisesti kehitysmaat kärsivät veroparatiisien haitoista. Jokaista kehitysmaille kehitysapuna annettua euroa kohden ne menettävät yhdeksän euroa maasta laittomasti ulos virtaavan rahan myötä.

Veroparatiiseissa yritykset ja yksityishenkilöt voivat salata omistuksensa ja tilitietonsa. Tämä mahdollistaa verojen maksamisen välttelyn. Siksi veroparatiisit ovat yleensä kyseenalaisin, jopa lainvastaisin, keinoin hankittujen rahojen määränpää.

Korruptoituneiden poliitikkojen salaiset pankkitilit puhututtavat paljon, mutta selvästi suurin osa kehitysmaiden pääomapaosta johtuu kansainvälisten suuryritysten verovälttelystä. Läpinäkymättömällä liiketoiminnalla ja veroparatiiseja hyödyntämällä ne välttyvät maksamasta veroja, joita niiden pitäisi maksaa. Menetetyt verovarat ovat pois esimerkiksi köyhyyden torjunnasta, koulutuksesta ja terveydenhuollosta.

Samoja menetelmiä verojen välttelyyn käytetään niin kehitysmaissa kuin kehittyneissäkin maissa. Myös kehittyneet maat menettävät paljon rahaa verovälttelyn vuoksi, mutta toistaiseksi ne ovat kyenneet tarjoamaan toimivat julkiset palvelut kansalaisille veroparatiiseista huolimatta.

Veroparatiisien kitkeminen vaatii suurempaa läpinäkyvyyttä yrityksiltä. Yritysten tulisi kertoa missä maissa ne toimivat, montako työntekijää missäkin maassa on ja kuinka paljon tuotannosta sijoittuu kuhunkin toimintamaahan. Nämä eivät ole työmenetelmiin ja tuotantovälineisiin verrattavia liikesalaisuuksia, vaan perusedellytyksiä sen tietämiselle, missä määrin yritykset hyödyntävät veroparatiiseja.

Läpinäkyvyys myös valaisee rahavirtojen liikkeitä. Kehitysmaiden verohävikin vastapuolena ovat veroparatiiseihin kasaantuvat verovarat. Ne saadaan näkyviksi vaatimalla monikansallisilta yrityksiltä avoimuutta tilinpäätöksissään. Kehitysmaiden mahdollisuudet vaikuttaa siihen, miten yritykset raportoivat toiminnastaan, ovat kuitenkin vähäiset. Avaimet muutokseen ovat ensisijaisesti rikkaiden maiden päättäjien käsissä. Kehitysmaissa toimivien yritysten verovälttely loppuu vasta sitten, kun kehittyneissä maissa puututaan kunnolla veroparatiiseissa harjoitettavaan salailuun. Rikkaiden maiden laiminlyönneistä kärsivät köyhät.

Omar El-Begawy on Attacin puheenjohtaja ja toimii aktiivisesti suomalaisten kansalaisjärjestöjen yhteisessä vero-oikeudenmukaisuuskampanjassa. Teksti ilmestyi alunperin kolumnina Changemakerin Globalisti-lehden 1/2014-numerossa.