|
|
Kansalaisjärjestöt: EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimus on vakava uhka demokratialleTiedote 19.12.2013 Ryhmä suomalaisia kansalaisjärjestöjä ja toimintaverkostoja julkaisi torstaina, 19. joulukuuta TTIP-sopimusneuvotteluja kritisoivan julkilausuman. Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen parhaillaan neuvottelema sopimus Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP) muodostaa järjestöjen mukaan vakavan uhkan demokratialle. Julkilausumassa kritisoidaan muun muassa sitä, että sopimusneuvotteluja käydään suljettujen ovien takana, altistamatta sopimuksen yksityiskohtia kansalaiskeskustelulle – huolimatta siitä, miten laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia sopimuksella tulee toteutuessaan olemaan. Järjestöt varoittavat, että suunnitellussa muodossaan sopimus muun muassa kaventaisi valtioiden mahdollisuuksia puuttua kaupankäyntiin kansalaisten tai ympäristön suojelemiseksi. Julkilausuman allekirjoittaneet järjestöt pelkäävät, että sopimus asettaa yhtiöiden ja sijoittajien oikeudet ihmisoikeuksien ja ekologisen kestävyyden edelle. Julkilausumallaan järjestöt ottivat samalla osaa kansainväliseen TTIP-kriittiseen liikehdintään ja osoittivat tukensa D19-toimintapäivän tapahtumalle Brysselissä. Yhteisjulkilausuman allekirjoitti kahdeksan suomalaista järjestöä ja verkostoa: Attac, GMO-vapaa Suomi, Maailmankauppojen liitto, Maan ystävät, Luomuliitto, Luonto-Liitto, Sitoutumaton Vasemmisto ja TTIP-info –verkosto. Lisätietoja: ttipinfo.wordpress.com Lauri Pasanen, TTIP-info –verkosto / ttip@safe-mail.net, +358 409691877 *** LIITE: JULKILAUSUMA 19.12.2013 EU:n ja Yhdysvaltain kauppasopimus on vakava uhka demokratialle Euroopan Unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan Transatlanttisesta kauppa- ja investointikumppanuudesta (TTIP), joka toteutuessaan on merkittävä uhka demokratialle. Sopimuksesta ei tiedetä kovinkaan paljon, sillä neuvotteluja käydään suljetuin ovin, piilossa demokraattiselta valvonnalta. Ainoat tiedot prosessista ja sopimusluonnoksen sisällöstä ovat peräisin komissiolta (1), eri eturyhmien neuvotteluraportoinnista ja muutamasta tietovuodosta (2,3). Virallisesti sopimuksesta toivotaan piristysruisketta Euroopan taloudelle, ja esimerkiksi Suomessa tullien madaltamisen on esitetty parantavan viennin kilpailukykyä (4). Sopimuksen oletetut hyödyt voivat kuitenkin jäädä vähäisiksi suhteessa sen riskeihin. Esimerkiksi talouden elpymistä koskevat odotukset, joilla sopimusta on puolusteltu, on monessa yhteydessä todettu ylioptimistisiksi (5,6). Sopimukseen liittyvät uhkakuvat ovat sen sijaan hyvin vakavia; suunnitellussa muodossaan sopimus muun muassa kaventaisi valtioiden oikeutta ja mahdollisuuksia puuttua kaupankäyntiin kansalaisten tai ympäristön suojelemiseksi. Vaarana on, että sopimus asettaa yhtiöiden ja sijoittajien oikeudet ihmisoikeuksien ja ekologisen kestävyyden edelle (7). Sopimusta ajetaan läpi kaupankäynnin vapauttamisen nimissä, vaikka sillä itse asiassa on hyvin vähän tekemistä vapauden kanssa. Jo voimassa olevien kauppasopimusten myötä EU:n ja USA:n välisellä kaupalla ei juuri ole varsinaisia tulleihin liittyviä esteitä tälläkään hetkellä. Sen sijaan sopimuksen on ehdotetussa muodossaan tarkoitus vaikuttaa kaikkeen kansalliseen lainsäädäntöön, joilla on vaikutusta yritystoimintaan ja jota ei erikseen suljeta sopimuksen ulkopuolelle palvelujen kauppaa koskevien osien kautta. Yksi sopimuksen suurimmista ongelmista on siihen suunniteltu investointisuoja ja riitatapausten varalle tarkoitettu välimiesoikeusmenettely. Sopimuksen myötä yrityksille avautuisi entistä paremmat mahdollisuudet haastaa valtioita oikeuteen kansalaisia suojaavista laeista, mikäli yritykset näkevät lainsäädännön vaarantavan nykyiset tai tulevat tuottonsa (8,9,10). Esimakua tästä on saatu Kanadassa, missä yritysjuristit ovat pelotelleet korvausvaatimuksilla lainsäätäjiä, jotka ovat ajaneet tiukempaa ympäristölainsäädäntöä. Myös tupakkayhtiö Philip Morris on hiljattain esittänyt miljoonien eurojen suuruiset korvausvaatimukset Australialle ja Uruguaylle, jotka ovat rajoittaneet tupakan mainostusta (11). Korvausvaatimusten luoma pelotevaikutus on merkittävä uhka muun muassa ympäristönsuojelun, terveyspolitiikan ja rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kannalta. TTIP:n tavoitteena oleva kaupan säädösten yhdenmukaistaminen vaikuttaa paitsi ympäristölainsäädöntöön myös muun muassa kuluttajansuojaan ja elintarvikelainsäädäntöön. Kaivostoimintaa ohjaava ympäristölainsäädäntö on jo tulilinjalla monissa vastaavia sopimuksia hyväksyneissä maissa (12). Lisäksi uhkana on, että eurooppalaisten, elintarviketurvallisuuteen liittyvien standardien purkaminen estäisi Euroopan Unionia rajoittamasta esimerkiksi geenimuunneltujen elintarvikkeiden ja hormoneilla kasvatetun lihan tuontia (13, 14). Standardien purkamisen myötä eurooppalaisten itsemääräämisoikeus suhteessa elintarvikkeisiin sekä tavoite kestävästä maataloustuotannosta olisi pitkälle menetetty. Sopimukseen ollaan sisällyttämässä myös immateriaalioikeusasioita. Amerikkalaisen patenttioikeuskäytännön vahvistaminen Euroopassa vaarantaisi muun muassa lääkkeiden kohtuulliset hinnat, internetin vapauden ja yksityiselämän suojan (14, 15, 16). Tietoja sopimuksen sisällöstä ja aikataulusta on tihkunut julkisuuteen hyvin vähän, sillä neuvottelijat pelkäävät sopimuksen vesittyvän kansalaisten vastustukseen (17). TTIP:tä onkin jo ehditty verrata 1990-luvun MAI-sopimukseen, joka lopulta kaatui laajaan kansalaisvastustukseen (18). Kuten edeltäjänsä, TTIP-sopimuskin muodostaa merkittävän uhan demokratialle, ja sitä koskeva sopimusluonnos on siksi syytä julkistaa, jotta vapaakauppa- ja investointisopimuksen yksityiskohdat voidaan nostaa julkiseen keskusteluun. Julkilausuman allekirjoittajat: Attac ry. Lähteet numerointijärjestyksessä: http://ec.europa.eu/trade/policy/in-focus/ttip/ |
|
