Suomen Attac

Vuosikokouksen julkilausuma 16.3.2013

Julkaisuvapaa 19.3.2013 kello 8.30

Keskuspankkirahoituksella kestävämpään valtiontalouteen

Euroaluetta ravisteleva kriisi on tulkittu ja hoidettu väärin. Ylisuuri julkistalous, korkeat palkat tai kreikkalaisten laiskuus eivät ole kriisin syitä. Eurokriisissä on kyse globaalin rahoitusmarkkinakriisin toisesta vaiheesta, jota alhaisen inflaation politiikka ja säästökuurit ovat pahentaneet. Säästökuurien osana tehty laajamittainen julkisen omaisuuden yksityistäminen on kasvattanut entisestään yksityisen pääoman valtaa ja pahentanut eriarvoisuutta. Julkisten palveluiden ja yhteiskunnan jo entisestään riittämättömien turvaverkkojen karsiminen on synnyttänyt Euroopan sisälle humanitaarisen kriisin, jonka seuraukset voivat olla talouskriisiäkin vaarallisemmat.

Jopa IMF:ssä myönnetään nyt, että leikkauspolitiikka on toiminut omia tavoitteitaan vastaan. Kasvua ei synny eikä taantumasta nousta kuluttajien ostovoimaa leikkaamalla ja palkkoja pienentämällä. Tarvitaan uusia keinoja rahoittaa julkista kulutusta ja investointeja. Yksinkertainen ratkaisu tähän olisi muuttaa Euroopan keskuspankin mandaattia sallimaan valtioiden suora rahoitus.

Nykyisellään EU-säännöt kieltävät julkisten budjettien keskuspankkirahoituksen. Keskuspankin luoman rahan täytyy kiertää yksityisten pankkien ja sijoittajien kautta ennen kuin se voi päätyä valtioiden budjettiin – korkomenoilla kasvatettuna ja leikkauspolitiikkaan ehdollistettuna. Tätä kutsutaan ”markkinakuriksi”. Hallitsemattomien markkinoiden vaikutukset ovat kuitenkin jo nähtävissämme: työttömyys, humanitaarinen hätä ja äärioikeiston nousu.

Liikepankkien ja jälkimarkkinoiden pelureiden ei saa antaa jatkaa nykytilanteella rahastamista ja inhimillisen ahdingon pahentamista kriisimaissa. Demokraattisesti valittu keskuspankkijohto olisi vastuussa eurooppalaisille. Keskuspankki voisi tukea kriisimaita suoraan ilman korkojen muodossa maksettavaa ”pankkiveroa” yksityiselle sektorille. Mieluummin verotetaan pankkeja kuin annetaan niiden verottaa yhteiskuntaa.

Perussopimuksien muuttaminen EU:ssa on työlästä ja siihen liittyy paljon intohimoja. Lopulta kyse on kuitenkin vain poliittisesta tahdosta. Jo nyt Euroopan keskuspankki on toistuvasti ylittänyt mandaattinsa poliittisten päättäjien vaatimuksesta – miksei siis muutettaisi mandaattia todellisuutta vastaavaksi?

Keskuspankin mandaatin ja hallinnon tarkistaminen ei yksin riitä nykyisen kriisin ratkaisemiseen tai tulevien kriisien estämiseen. Siitä on kuitenkin hyvä aloittaa, koska se on nopein ja tehokkain vastaus akuuttiin ongelmaan. Kaikki mitä nykyisellä ”vaihtoehdottomaksi” väitetyllä politiikalla on tarjota, on paheneva massatyöttömyys, velkadeflaatiokierre ja fasismin nousu useissa Euroopan maissa – pahimmillaan koko Eurooppa-projektin rapautuminen ja EU:n asteittainen hajoaminen. Euroopan päätöksentekoon ja koko globaaliin taloushallintoon tarvitaan kiireesti lisää demokraattista kontrollia, pitkäjänteistä vastuullisuutta ja läpinäkyvyyttä.

Attacin uusi hallitus

Suomen Attac valitsi 16.3. pidetyssä vuosikokouksessaan hallituksen kaudelle 2013. Hallituksen muodostavat Eeva Talvikallio, Heikki Patomäki, Kuutti Koski, Pirjo Rosqvist, Omar El-Begawy, Anita Kelles, Marko Juutinen, Mikko Sauli, Lauri Pasanen, Jukka Lindberg, Antti Sorsa (vara), Reetta Pekkanen (vara), Marissa Varmavuori (vara) ja Piia Lavila (vara).

Lisätiedot:
Mikko Sauli, +358 40 744 92 02, mikko.sauli(at)gmail.com
Heikki Patomäki, +358 405184854, heikki.patomaki(at)helsinki.fi

Vuosikokouskannanotto herätti kritiikkiä - Attacin hallitus vastaa

Suomen Attacin vuosikokous otti kantaa euroalueen kriisiin esittämällä suoraa keskuspankkirahoitusta ratkaisuksi akuuttiin kriisiin. Kannanotto kirvoitti jäsenistöstä kriittisiä kommentteja. Attacin nykyinen hallitus haluaa osaltaan selventää näkemystään EU-kehityksestä, sillä kannanoton laatimiseen osallistui monia nykyisen hallituksen jäseniä.

EU on ollut aiemminkin suurten intohimojen kohteena Attacin sisäisissä keskusteluissa. Erityisesti liittovaltiokeskustelu kävi kuumana, kun euroeliitti sorvasi Perustuslaillista sopimusta Laekenin julistuksen jälkimainingeissa 2000-luvun alkupuoliskolla. Nyt noussut keskustelu osoittaa, etteivät intohimot ole laantuneet.

Kuten aiemmin, Attac ei nytkään ole järjestönä sen paremmin liittovaltion kuin EU:sta eroamisenkaan kannalla. Järjestön jäsenistöstä löytyy aiheesta eriäviä mielipiteitä. Olennaista on mielestämme joka tapauksessa se, miten demokratian ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ihanteita voidaan parhaiten kehittää.

Nykymuotoinen rahaliitto ei voi toimia kunnolla. Yksi keskeisimmistä ongelmista on Euroopan keskuspankin (EKP) asema. Kun jäsenmaat aikanaan sitoutuivat euroon, niiltä katosivat rahapoliittiset vaikutusmahdollisuudet ja niiden omat keskuspankit muuttuivat merkityksettömiksi kansantalouksien velankantokyvyn kannalta.

EKP:lla on ainoastaan yksi tehtävä: hintavakauden turvaaminen eli inflaation suitsiminen – tarvittaessa sosiaalisiin seurauksiin katsomatta. Tällainen keskuspankkipolitiikka on ainoastaan pahentanut kriisiä ja viivästyttänyt toimenpiteitä, joihin EKP on – mielestämme onneksi – viimein ryhtynyt. Toimenpiteillä tarkoitamme velkakirjaostoja. Keskuspankkirahoitusta pitäisi käyttää julkisten budjettien tukemiseen erityisesti niin, että saadaan aikaan reaali-investointeja (myös koulutukseen) ja parannettua heikompiosaisten kotitalouksien asemaa.

Myös vuosikokouksessa vieraillut Kreikan Attacin Thanos Contargyris totesi, että EKP:n mandaatin muuttaminen on keskeinen kysymys. Pankin mandaatin muuttaminen – yhdistettynä sen hallinnon demokratisoimiseen – on myös kirjattu Euroopan Attacien yhteisten, vaihtoehtoisten kriisinratkaisuehdotusten osaksi. Vuosikokouksen julkilausumatyöryhmässä asia nostettiin kannanoton kärjeksi, koska Suomessa ei ole asiasta vielä juurikaan keskusteltu.

Vuosikokouskannanotosta ei ole syytä vetää tämän pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Vuosikokous ei ottanut kantaa liittovaltiokehitykseen sinänsä. Useimpien attaclaisten mielestä uusliberaaleja EU-rakenteita ei tule vahvistaa. Markkinakuria ei kaivata. Sen sijaan attaclaisten joukossa on monia demokraattista ja sosiaalista liittovaltiokehitystä kannattavia.

Globaalien instituutioiden osalta kuitenkin allekirjoitamme kritiikin: Suomen Attac on ja pysyy sitoutuneena demokraattisten ylikansallisten ja globaalien rakenteiden luomiseen. Emme näe, että demokratia ja valtioiden rajat ylittävät instituutiot olisivat automaattisesti toisensa poissulkevia. Demokratiaa voidaan vahvistaa ja toteuttaa monin tavoin, monilla eri tasoilla. Ylikansalliset rakenteet eivät kuitenkaan myöskään ole itseisarvo, vaan kaikki riippuu siitä, minkälaisia arvoja ja tavoitteita ne palvelevat.

Toivomme, että tämä kirjelmä auttaa täsmentämään julkilausuman viestiä. Hallituksena päätämme kollektiivisen kommentoinnin tähän, mutta yksittäiset hallituksen jäsenet jatkavat keskustelua mielellään esimerkiksi Attacin keskustelu-sähköpostilistalla.