Attacin tiedote 25.6.2010
Eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ovat keränneet 150 000 allekirjoitusta yleisen rahoitusmarkkinaveron puolesta. Vetoomus luovutetaan G20-johtajille viikonlopun huippukokouksen yhteydessä. Järjestöt katsovat, että osake-, valuutta- ja johdannaiskauppaan kohdistuva vero olisi tehokkkain ja oikeudenmukaisin tapa toteuttaa G20-maiden päätös, jonka mukaan rahoitussektorin on maksettava osansa aiheuttamansa kriisin kustannuksista. Vero myös hillitsisi rahoitusmarkkinakeinottelun synnyttäviä kuplia sekä niiden puhkeamisesta seuraavia romahduksia. Vaikka G20-ryhmä on toistuvasti korostanut rahoitusmarkkinoiden sääntelyn tarvetta, perustavista, markkinoiden toimintamekanismeihin puuttuvista uudistuksista ei toistaiseksi ole sovittu. ”Hienot juhlapuheet olisi nyt viimein saatava toimenpiteiden tasolle. Maailma on odottanut jo useamman huippukokouksen ajan toimintaa, mutta johtajat eivät vielä ole saaneet jämptiä jälkeä aikaiseksi”, kansalaisjärjestöaloitteessa mukana olevan Suomen Attacin puheenjohtaja Mikko Sauli arvostelee. Attac on ajanut rahoituskaupan verottamista jo yli 10 vuoden ajan. ”Ehdotus on hyvin linjassa pitkän aikavälin tavoiteidemme kanssa”, Sauli jatkaa. Valtaosa maailmankaupasta koostuu lyhytaikaisista siirroista, joilla ei ole mitään tekemistä reaalitalouden kanssa. Jo pieni, esimerkiksi 0,05 prosentin suuruinen rahoitusmarkkinavero hillitsisi tällaista keinottelua, sillä sen voittomarginaalit ovat kapeita. Tavallisten yritysten, sijoittajien tai valtioiden finanssimarkkinoperaatioita vero ei vaikeuttaisi: niissä vaakakupissa painavat pidemmän tähtäimen laskelmat. Niin sanottu pankkimaksu, jonka toteutuminen näyttää ainakin Euroopassa todennäköiseltä, on puhdas varainkeruuväline. Se ei vakauta markkinoiden toimintaa ja sen potentiaalinen tulokertymä on myös yleistä rahoitusmarkkinaveroa pienempi. Suomi on ilmoittanut kannattavansa rahoitusmarkkinaveroa vain, mikäli se toteutetaan samanaikaisesti koko maailmassa. Esimerkiksi Ranska, Itävalta, Saksa, Belgia, Eurooopan parlamentti, suuri osa eurooppalaisesta ay-liikkeestä ja monet ekonomistit katsovat, että jos maailmanlaajuista sopua ei lynny, Eurooppa voisi näyttää esimerkkiä ja panna veron toimeen yksipuolisesti. ”Suomen linja perustuu ideologiaan, tiedon puutteeseen tai molempiin. Se ei vastaa empiiristä todistusaineistoa siitä, kuinka markkinat ja sijoittajat todellisuudessa käyttäytyvät”, Attacin puheenjohtaja Henri Purje sanoo. Erilaisia rahoitusmarkkinaveroja on kokeiltu menestyksekkäästi noin 25 maassa. Kokemukset eivät tue väitettä kaupan karkaamisesta. Esimerkiksi Lontoon pörssissä on käytössä 0,5 prosentin leimavero ja Brasilia verotti pitkään kaikkea pörssikauppaa ja pankkitoimenpiteitä 0,38 prosentin tasolla. ”Lontoon pörssivero on kymmenkertainen eniten esillä olleeseen rahoitusmarkkinaveroon nähden. Silti kaupunki on maailman toiseksi suurin finanssikaupan keskus”, Purje huomauttaa. Lisätietoja: Puheenjohtaja Henri Purje, puh. 040 517 5496 Puheenjohtaja Mikko Sauli, puh. 040 744 9202
Like us on Facebook
