Köyhät maat menettävät yli kaksi dollaria jokaista saamaansa dollaria kohden. Kehitysavun kannalta tilanne on nurinkurinen. Ne maat, jotka ovat avun tarpeessa ja joihin lähetetään kehitysapurahaa, lähettävätkin kaksi kertaa enemmän rahaa niihin maihin joilta ne saavat kehitysapua.

Attacin infograafi globaaleista rahavirroista rikkaiden ja köyhien maiden välillä perustuu Eurodadin aihetta käsittelevään raporttiin, joka julkaistiin joulukuussa 2014. Eurodadin raportti käyttää vuoden 2012 lukuja, koska se on viimeisin vuosi jolta saadaan tietoa luotettavan kokonaiskuvan tekemiseksi. Luvut ovat Maailmanpankista ja OECD:lta, ja lisäksi käytetään myös UNCTAD:in ja Global Financial Integrityn lukuja parissa tapauksessa.

Vuonna 2012 kaksi biljoonaa dollaria kulkeutui kehitysmaista rikkaisiin maihin laillisia ja laittomia teitä pitkin. Rikkaista maista virtaisi takaisin ainoastaan puolet tästä, noin biljoona dollaria.

Julkisuudessa usein puhuttu kehitysapu on ainoastaan pieni osa siitä rahasta mikä virtaa kehitysmaihin. Valtiollinen kehitysapu on 90 miljardia dollaria, ja lisäksi muut tahot antavat 30 miljardia dollaria. Eniten kehitysmaihin virtaa suoria ulkomaaninvestointeja 480 miljardin dollarin edestä, ja rikkaissa maissa työskentelevät siirtotyöläiset lähettävät noin 350 miljardia dollaria kehitysmaissa asuville perheilleen.

Kehitysmaista rikkaisiin maihin virtaa erityisesti rikollista rahaa. Noin 630 miljardia käytetään huumeisiin tai salakuljetukseen. Monikansalliset suuryritykset kotiuttavat rikkaisiin maihin voittoja lähes 500 miljardin dollarin edestä. Kehitysmaiden velat rikkaisiin maihin ovat yli 400 miljardia, ja lainojen ottaminen on kasvanut viime vuosina. Lisäksi lainoista mkasetaan korkoja vajaat 200 miljardia vuosittain. Köyhät maat ovat myös ostaneet rikkaiden maiden velkakirjoja suojatakseen talouksiaan kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden liikkeiltä.

Raportin arviot ovat varovaisia. Jotkut maat eivät ole mukana arvioissa koska niistä ei ole tietoja, ja laittomista rahavirroista ja verovälttelystä koituvista menetyksistä ei ole saatavilla luotettavia tietoja.

Kehitysmaiden velat ovat kasvussa, ja syy on rikkaiden maiden. Jos rikkaat maat olisivat antaneet lupaamansa kehitysavun, köyhien maiden ei tarvitsisi ottaa lainaa. Lisäksi ei ole olemassa mitään kansainvälistä velkasovittelumekanismia jolla voitaisiin auttaa velkaongelmiin ajautuneita maita.

Suomin parhaillaan leikkaamassa kehitysapuun tarkoitettuja varoja. Lisäksi Suomi on yksi maista jotka ovat vastustaneet kansainvälisen velkasovittelumekanismin pystyttämistä.