Moninäkökulmaisuus metodisena vastaiskuna polarisaatiolle

Metodologinen koulutukseni on valmentanut toimintaan kritiikin vastapainoksi. Olen vuosien varrella pyrkinyt luomaan sellaisia ruohonjuuritason yhteiskunnallisen keskustelun tiloja, joissa on vapaus lähestyä ja pohtia hyvin kompleksisiakin asioita erilaisten näkökulmien kautta - myös ristiriitoja rohkeasti lähestyen. 

Tarvitsemme mielestäni lisää tämänkaltaista journalismia - ja tämänkaltaista keskustelukulttuuria! Näkemykseni mukaan sekä asioiden tarkastelu useista eri näkökulmista että rohkea ristiriitojen käsittely luovat vastakulttuuria erilaisille polarisaatiotendensseille. Olen itse esimerkiksi järjestänyt pop-up-ajatuspajahetkiä kutsumalla ihmisiä hyvän teen äärelle yhteisöllisen mutta erilaisuutta arvostavan oppimisen merkeissä. Uskon, että monipuolista keskustelua arvostava “yhdessä oppimisen” kulttuuri luo vastavoimaa polarisaatiolle.

Olen oppinut, että yhteisöllisyys rakentuu yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistamalla, mutta heimoutumista kuitenkin välttäen. Yksilön ja yhteisön välinen yhteys vaatii ravintoa ja jännitekenttä huoltoa. Otetaan suuntaa toiseen, luodaan osallisuutta ja siltoja, pelottomasti. Kohdataan myös erilaisuutta, arvostelun ja leiriytymisen sijaan. Kestävämpi tulevaisuus rakennetaan yhdessä - mutta tarvitaan uudenlaista kulttuurin muodostusta. Miltä  suomalainen “Ubuntu” näyttäisi?

Yhteiskunnallisesta innovoinnista ja vapaasta ajattelusta

Rauhanrakennuksen hengessä toimiminen luo vastavoimaa yhteistä hyvää rikki repiville voimille. Medialla on myös suuri vastuu yhtenäisyyden kulttuurin muodostumista ajatellen, mutta tässä kolumnissa keskityn sellaisten viestinnän, vuorovaikutuksen ja verkostoitumisen tilojen konseptointiin, joita ymmärrykseni mukaan nyt kipeästi tarvitaan yhteiskunnallisessa innovointityössä - paikallisesti, kansallisesti ja globaalisti. Visio näistä muodostaa arvopohjaisen yhteiskunnallisen yritystoimintani toiminnan ytimen. 

Yhteiskunnallinen innovointi vaatii erilaisuuden jännitteiden rohkeaa käsittelyä. Kulttuurienvälisen viestinnän puolella puhutaan neuvottelutaidon merkityksestä. Polarisaatiokehityksen johdosta hyödynnän kulttuurienvälisen viestinnän ja johtamisen oppeja verkostoinnin, fasilitoinnin ja sovittelun työssä yhteiskunnallisen pirstaloitumisen kentällä. 

Järjestän tapahtumia, sillä olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että tarvitsemme paljon enemmän “tilaa” pohtivalle ja vapaalle ajattelulle, joka ei ole sidoksissa organisatorisiin viitekehyksiin, rahoituksiin, hankkeisiin tai “asiantuntijuuden” rooleihin. Tätä tarvitaan, koska esimerkiksi Marianna Mazzucaton poliittinen talous kutsuu meitä uudelleen määrittelemään keskeisiä yhteiskunnallisia vuorovaikutussuhteita laaja-alaisesti. “Rethink Government”, “Rethink Business”, “Rethink Finance”. Näin ollen tarvitsemme yhteiskunnallista neuvottelutaitoa. 

Innovoinnin kulttuuri arvostaa erilaisuutta ja eri näkökulmia. Missiotalous -ajattelussa on mielestäni paljon sellaista tulevaisuuden suuntaa, josta olisi hyvä keskustella lisää myös Suomessa. Mazzucaton ajatusten puitteissa on mahdollista pohtia esimerkiksi 

• reaalitalouden ja finanssitalouden välistä epäsuhtaa  

• talouden ja erilaisten yhteiskunnallisten “missioiden” välistä yhteyttä - niin lokaalisti kuin kansainvälisesti 

• lähestyä eri poliittisen talouden konteksteja, joissa talous ja valtio ovat erilaisissa vuorovaikutussuhteissa. 

• vertailla vihreän talouden kehitystä eri alueilla ja keskustella käytännöistä, oppimisten soveltamisesta sekä kokeellisuudesta yhteisen oppimisen hengessä

Muutosta rakennetaan monisuuntaisesti -  meidän tulee käyttää sitä vaikutusvaltaa, jota meillä on. Yhteisöllisyyden ja verkostojen vahvistamisen kautta kanavoidaan myös resursseja. Tämänkaltaiset elämää tukevat rakenteet ovat voimallisia. 

Päivi Kuusela